12.9.2016

Vähän yhdentekevä puuterihuone

Meillä on alakerrassa wc, joka on pääsääntöisesti kissojen sekä vieraiden käytössä. Koska tässäkin tilassa on aiemmin ollut se kamala lattia, on wc ollut minulle aika lailla yhdentekevä. En ole mitenkään fanittanut viilukalusteita ja seinällä ollut pitkä viiluhylly sai lähteä jo joku aika sitten. En muutenkaan ymmärrä, miksi wc:ssä tarvitaan kirjahyllyä. Olen hyllyn poistamisesta lähtien saanut katsella kahdeksää jättimäistä reikää seinällä sekä kuunnella äitini marinaa hyllyn poistosta, joka kerta kun hän on käynyt meillä. Se wc oli kuuleama niin paljon hienompi, kun siellä oli se 150 senttinen hylly, jonka ainoa virka oli kerätä päälleen kissanhiekkapölyä, jepulis.


Olin jälleen siinä pattitilanteessa, että olisi ollut jotenkin hölmöä heittää ehjiä ja siistiä kalusteita roskiin, vain koska en pitänyt niiden mallista tai väristä ihan kympillä. Pohdin myös, miten saan kahdeksan reikää keskellä seinää peittoon ilman, että joudun maalaamaan kokko wc:n. Ja jos maalaan koko wc:n, millä värillä sen maalaisi... ja pitäisikö sitten kuitenkin vaihtaa ne kalusteet samalla.

Lattian maalaus oikeastaan ratkaisi koko tilanteen. Uuden lattian kanssa kalusteetkaan eivät olleet enää niin kamalat ja sitten sain ajatuksen, että laitan reikien kohdalle taulut. Pohdin ensin, että otan kuvia erilaisista huusseista mutta ajatus kuulosti kuitenkin jotenkin sopimattomalta. Päätin lopulta teettää keväisellä Floridan reissulla ottamastani eläinkuvista rekvisiittaa seinälle.

Olin aiemmin googletellut canvastauluja ja törmännyt Gigantin kuvapalveluun. Muistin, että jostain syystä siellä pystyy teettämään 20*30cm kuvia murto-osalla siitä hinnasta mitä muualla saman kokoisista kuvista joutuu maksamaan, Päätin ottaa riskin ja testata laatua ja laitoin tilaten kuusi erilaista valokuvaa. Kuvat jäivät maksamaan alle 14 euroa joten kovin isosta menetyksestä ei ollut kyse, jos kuvat olisivatkin ihan kuraa.

Yllätykseni oli aikamoinen kun sain kuvat, sillä ne olivat todella hyviä. Olen aiemmin teettänyt samanlaisia kuvia vain Rajalassa ja nämä eivät mielestäni hävinneet sille laadulle lainkaan. Kuvien kehykset hain Ikeasta homma oli likimain pulkassa.


Hyvin simppelihän wc on ja siihen, että se saatiin ainakin omaa makuani miellyttämän ei loppujen lopuksi montaa euroa mennyt. Hain Plantsusta viherkasvin hieman elävöittämää tilaa mutta sen ja taulujen lisäksi aika lailla vanhoilla tavaroilla mennään. Kissojen hiekkalaatikon alla on puinen matto, joka kerää tassuista hiekat sekä nostaa hiekkalaatikkoa niin, ettei lattialämmitys lämmitä sitä. Huomasin nimittäin, että se vaikuttaa hiekan paakkuuntumiseen. Toinen matto lattialla on itseasiassa äitini, joka unohti sen ostamisen jälkeen autooni ja soitti perään, ettei tarvitsekaan mattoa. No minä nakkasin sen lähimpään paikkaan eli tänne. RL:n pyyhkeet on ostettu jenkeistä ja täysin virkaa tekemätön purkki peilitasolla tuli talon mukana. Istuva mies patsas ikkunalla on puuta ja äitini on ostanut sen Afrikasta joskus vuonna nappi ja kivi. Pöntön takana olevan hatun on tehnyt minulle katutaiteilija palmunlehdestä Antigualla vuonna 1986... jeps, pidän vanhoista tavaroista joilla on tarina.



6.9.2016

Pinnan alla - Nikon Coolpix


Ostimme Jiille ja bellalle omat Nikon Coolpix S33 :et ennen Floridan reissua. Ajatuksena minulla oli, että juniorit voivat ottaa omia kuvia miten tykkäävät ja etenkin myös vedessä. Alunperin etsin vain "jotain pokkaria" mutta sitten tajusin että puhelimilla saa niin hyviä kuvia nykysin, ettei liene tarvetta ihan perus kameralle. Niinpä aloin tutkia vedenpitäviä kameroita.

Se, että voi ottaa kuvia vedessä ja että kamera kestää kolhuja ja roiskeita on ehdottomasti toivottu asia reissun päällä sekä kun kyseessä on lasten käytössä oleva kamera. Mainoskuvat on aina mainoskuvia ja oikeastaan ihan sama milkä kamera on kyseessä, kuvat näyttävät aina hyvältä. Katselin ennen ostopäätöstä muutaman videon YouTubesta, jossa näkyi Coolpixillä kuvattua pätkää merivedessä ja se lopulta vakuutti minut ostopäätöksestä. Ennen matkaa, kävin vielä hakemasta Puuilosta kelluvat avaimenperät molempiin kameroihin, jotta kamera ei vajoa pohjaan kiven lailla. Näissä kuvissa taitaa näkyä vain bellan pinkki kamera, sillä kuvat on otettu Jiin keltaisella samanlaisella. Tässä alla olevat viisi seuraavaa kuvaa on otettu minun omalla Canon 7D:llä, ei siis Coolpixillä.



Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, kameralla voi ottaa todella hyviä kuvia veden alla, kun kaikki tai ainakin melkein kaikki, osuu kohdalleen. Veden pitää olla kirkasta ja kuva kannattaa ottaa lähellä pintaa ja auringon paisteessa. Vaikka kameran esittelyteksteissä kerrotaan ominaisuudesta, joka mahdollistaa vedenalaisen kuvaamisen ilman, että kuvaaja on veden alla, niin kokemuksesta voin kertoa sen olevan liki mahdotonta. Lähes yhtä hankalaa on itse olla veden alla kuvaamassa, ilman että nousee pintaan tai liikkuu koko ajan. Kolmas asia on sitten se, että miten helppoa on poseerata veden alla. Mainoksissahan kaikki vedenalaiset kuvat näyttävät upeilta mutta ehkä hivenen varovasti kehoitan valmistautumaan siihen, että noin 1 kuva 20:stä onistuu edes vähän sinnepäinkään.




Täytyy toki antaa myös painoarvoa sille, että Coolpixeillä on mahdollisuus ottaa kuvia välittämättä roiskeista tai hiekasta. Järkkärin raahaaminen altaalle tai rannalle on aina hieman vaivalloista mutta tämä taskukamera mahtuu helposti mukaan ja tiiviytensä ansiosta, sitä ei tarvitse varoa samalla tavalla kuin järjestelmäkameraa tai tavallista polkkaria.

Coolpix:ssä on erilaisia kuvaustiloja, joista yksi on vedenalainen kuvaus. Eli kameran kanssa ei tarvitse tehdä mitään erityisiä temppuja, että veden alla kuvaaminen onnistuu. Käyttöohjeissä kehoitettiin huuhtelemaan ja kuivaamaan kamera kastumisen jälkeen. Kamerat eivät olleet moksiskaan suolavedestä.




Kameralla toki voi ottaa muuallakin kuvia kuin vedessä. Bella otti kuvia lentomatkoilla ja eläintarhassa ja kuvat ovat mielestäni oikein hyviä. Kamerassa on myös paljon lisäominaisuuksia, jotka mahdollistavat kuvien muokkauksen jo kamerassa. Vaikka ominaisuus on ehkä enemmän lasten mieleen, täytyy myöntää, että tempauduin itsekin mukaan testailemaan erilaisia muokkausmahdollisuuksia. Myös kameran äänet ovat itse valittavissa ja muistaakseni bellan kamera haukkuu tällä hetkellä.




4.9.2016

Eteisen muutos ja kokemuksia teippitapetista

Sisältää yhteistyön.

Täällä on kuvia meidän eteisestä vielä muutamia viikkoja sitten. Siitäkin huolimatta, että kuulostan pinnalliselta, on minun pakko myöntää, että eteinen on suorastaan hävettänyt minua. Ehkä juuri siksi, etten ole itse pystynyt vaikuttamaan sen ulkonäköön ja kaikki ratkaisut ovat olleet aivan erilaisia kuin olisin itse valinnut. Ja sanotaanhan sitä, että eteinen on kodin käyntikortti. No meidän eteinen ei kyllä ole ollut ja kesäisin olenkin mielummin toivottanut vieraat tervetulleeksi terassin ovesta.

Kun lattian väri muuttui, innostuin välittömästi sisustamaan tilaa muutenkin. Olen niin käytännön läheinen, että pyrin pitämään aina mielessä kuitenkin sen, mitä varten tila on. Meidän tuulikaappi on likaisia kenkiä ja takkeja varten ja siksi siellä on avonaulakot sekä kenkähylly mihin on nopea jättää ulkokamat. Eteishalli on taas enemmänkin läpikulkua varten ja etenkin talvella, siinä puetaan toppavaatteita tai snoukkakamoja. En missään nimessä halunnut halliin juurikaan kalusteita koska ne olisivat tiellä ja muutenkin halusin pitää tilan avarana ja valoisana, tai ainakin niin valoisana kun ikkunaton tila voi olla.


Alusta asti oli selvää, että kissojen kiipeilyteline tulee edelleen olemaan hallissa. Koska telineen alkuperäinen beige karvaverhoilu ei miellytti omaa silmää yhtä paljon kuin eteisen vanha lattia, päätin päällystää kiipeilytelineen uudestaan. Varastosta löytyi tukevaa harmaata puuvillakangasta ja jotta sain telineeseen vähän ilmettä, päätin tehdä pusseihin reippaat nappikaistaleet ja laittaa erilaisia nappeja eri kerroksiin. Hämmentävää on, että nyt myös kissat pitävät telineestä paljon enemmän kuin ennen -ehkä se on tuo tumma väri mikä vetää vaaleita kissoja puoleensa.





Lattialle laitoin jo vuosia meillä olleen Assin eli taljan. Ensin etsin tilaan pyöreää mattoa mutta tajusin, että jos matto olisi pikkasenkaan paksu, eivät kaikki ovet aukea kunnolla, joten onneksi muistin että meillähän on talja jo valmiina. Assi sopii paikalleen muotonsa ja värinsä ansiosta täydellisesti. Kiipeilytelineen ja taljan seuraksi hain Ikeasta kellon joka olisi pitänyt olla eteisessä jo monta vuotta, mutta eihän sitä kaikkea aina muista tai tajua hankkia.


Hallin toisella puolella on Ikean Bestå kaapisto ja todella hankala syvennys. Olen kolme vuotta pyöritellyt mielessäni tilaan sopivaa säilytyskalustetta tai muuta funktiota, turhaan. Tuskin on mikään uusi juttu, että portaiden alla on se hankala tila mille ei ole mitään käyttöä. Nyt kuitenkin keksin, että laitan paikkaan meidän Kentiapalmun. Kasvin pitäisi selvitä hyvin ilman aurinkoa ja kooltaan se on juuri passeli syvennykseen. Ostin palmulle korin jossa toistuu sama väri ja fiilis kuin isovanhempieni vanhassa puutuolissa ja perunakapassa. Palmun muoviruukun sekä korin suojamuovin reunat teippasin naamiointiteipillä, etteivät paista rumasti silmään, vink vink. Palmun takana on kaksi siellä täällä pyörinyttä kenkäkaappia, jossa säilytämme "sen toisen vuodenajan" kenkiä.



Bestån yläpuolelle olen tilannut uuden valaisimen, jota olen jo muutaman vuoden pyöritellyt mielessä mutta sille ei ole ollut paikkaa, kunnes nyt. Myös taulu puuttuu vaikka kehykset jo on. 

Olen niin ikään miettinyt jo pidempään, että pienelle seinälle portaiden vieressä pitää keksiä jotain. Koska olemme teippailleet ennenkin mm. kuusen yläkerran seinään, kävin katsomassa Teippitarhan sivulta, olisiko siellä oikeanlaista teippiä ajatukseni tueksi. Ei juurikaan yllättänyt, että valtavasta valikoimasta löytyi juuri sitä mietä hain ja kun kyselin toimareita teipeille, heitettiinkin minulle vastakyssäri yhteistyöstä. No ehdottomasti olin messissä ja Teippitarhasta lähettivät minulle kolme rullaa mattamustaa teippitapettia.


Tänään teippasimme miehen kanssa seinään raidat, jotka noudattavat ikään kuin samaa raidoitusta kuin portaat ja tykkään! Mies ei ehkä ole ihan yhtä innoissaan, sillä hänen mielestä tila pieneni, mutta kyllä tämän kokoisessa hallissa siihen varaa on. Olen vuosia halunnut raitaseinää mutta koska maalaaminen on niin pysyvää ja tapetointi vaivalloista, on ajatus aina jäänyt toteuttamatta, tähän asti. Teippitapetilla raitojen teko on niin helppoa ja nopeaa, että nyt tekee mieli teipata pari muutakin huonetta. Teippi tarttuu tosi hyvin ja tasaisesti mutta vaikka menisi ekalla kerralla vähän vinoon, on se helppo irroittaa ja teippi kiinnittyy vielä yhtä hyvin uudestaankin. Jos kyllästyn seinään, ei tarvitse kuin repiä teipit pois ja taas on yksivärinen seinä. Ihan super!



Teippitarhalla on muuten oma osasto Habitaressa, jos innostuit puoliksikaan niin paljon kuin minä.


Laitan varmasti jokusen uuden kuvan, kun uusi lamppu saapuu ja löydän oikeanlaisen julisteen kehyksiin.
MUKAVAA VIIKKOA KAIKILLE !